Edellinen

Ammattiopisto Luovi

Helsingin yhteislyseo

Helsingin yhteislyseo: lähiökoulu ja ylpeä siitä

 

Helsingin yhteislyseo (HYL) on runsaan 700 oppilaan koulu Kontulassa, Itä-Helsingissä. Se on ylpeästi lähiökoulu, ja aktiivinen osa yhteisöään. Se on myös yksityinen koulu. Opetus koulussa on maksutonta.

 

Koululla on erikoislaatuiset juuret: sen taustalla on Helsingin maanviljelyslyseo, joka perustettiin yli sata vuotta sitten Helsingin Kruununhakaan. Se oli Suomen ensimmäinen erikoislukio.

 

Hyllin peruskoulun yläkoulussa (7.-9. luokilla) toimii matematiikkaa ja kuvataiteita painottavat luokat. Niihin oppilaat otetaan sisään soveltuvuuskokeella. Taito- ja taideaineita on mahdollista jatkaa lukiossa.

 

Monikulttuurisuus on koulussa luonteva osa arkea. Yli kolmannes Hyllin peruskoulun ja neljännes lukion oppilaista on taustoiltaan eri puolilta maailmaa. Äidinkielenä koulussa puhutaan 20-30 eri kieltä.

 

www.hyl.fi

 

Helsingin yhteislyseo on aktiivinen osa Kontulaa

 

Lähiökoulu Itä-Helsingistä, joka haluaa tarjota opiskelijoilleen monenlaisia mahdollisuuksia ja on aktiivinen toimija omassa yhteisössään. Sellainen on Helsingin yhteislyseo Kontulasta.

 

- Olemme Kontulan ja Itä-Helsingin koulu. Varsinkin yläkoulun oppilaat tulevat läheltä: Kontulasta, Mellunkylästä, Vesalasta ja Vartiokylästä, kertoo rehtori Jussi Sutinen.

 

Lukion taito- ja taidelinja vetää nuoria myös laajemmalta alueelta eri puolilta Helsinkiä.  Heitä houkuttavat monenlaiset musiikin, liikunnan ja kuvataiteiden kurssit.  

Rehtori Jussi Sutinen: Haluammetarjota nuorille mahdollisuuksia.

 

- Meillä on tarjolla lukiossa toistakymmentä omaa musiikin, liikunnan ja kuvataiteiden kurssia. Tavoitteena on, että nekin nuoret, jotka eivät pysty harrastamaan vapaa-ajallaan, saavat musisoida ja harrastaa taidetta lukion kursseina. Siitä on heille myös käytännön hyötyä.

 

 

Taito- ja taidelinjalle ilman ”opistoputkea” 

Lukioon otetaan vuosittain sata uutta oppilasta: puolet taito- ja taidelinjalle, puolet yleislinjalle. Yleislinjalle päästään keskiarvolla, mutta taito- ja taidelinjalle haluavat joutuvat pääsykokeeseen.  

 

- Suoritukset musiikkiopistosta tai kuvataidekoulusta vaikuttavat, samoin valmentajan lausunto. Emme kuitenkaan ota kouluun vain ”musiikkiopistoputken” läpikäyneitä, huomauttaa Sutinen.

 

- Kouluun voi päästä ilman harrastustaustoja, jos pääsykokeessa menestyy hyvin. Kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta kustantaa lapsilleen harrastuksia. Haluamme tarjota mahdollisuuden myös heille.

 

 

Taito- ja taidekurssit lukiokurssien lisäksi 

Taito- ja taidelinjalaiset saavat linjatodistuksen, kun he ovat suorittaneet tietyn määrän kursseja. Jos he hakevat taidealalle, he saavat siitä pisteitä.

 

Linjan opiskelijat eivät voi kuitenkaan korvata taito- ja taideaineilla lukioon kuuluvia teoriaopintoja. Tämä johtuu siitä, että Hyllin lukio ei ole taito- ja taideaineita painottava lukio: se ei ole halunnut hakea sitä statusta.

 

Taide- ja taitolinjalle otetaan pääsykokeella, myös ilman harrastustaustoja.

-  Olemme halunneet tarjota siinäkin mahdollisuuksia, emme rajata niitä, rehtori pohtii.

 

 

Reippaasti osa yhteisöä 

Helsingin yhteislyseolle on ylipäätään tärkeää toimia osana Kontula-Mellunmäki -alueen yhteisöä. Koulu hakeutuu aktiivisesti yhteistyöhön mm. nuorisotoimen, muiden koulujen, seurakunnan, ostoskeskuksen kauppiaiden, viranomaisten ja alueen järjestöjen kanssa.

 

-  Olemme havainneet, että alueen asioissa on syytä olla mukana laaja-alaisesti. Tätä on tehty viimeiset kymmenen vuotta aiempaa määrätietoisemmin. Olemme reippaasti osa yhteisöä, emme saareke, Jussi Sutinen kuvaa.

 

 

Yhteistyötä kauppiaiden kanssa 

Koulu esimerkiksi tarjoaa tilojaan erilaisten yhdistysten käyttöön ja kokoustiloiksi. Koulun saleja käyttävät myös alueen urheiluseurat.

 

- Tavoitteena on, että meidän ja alueen nuorilla yleensäkin olisi muutakin tekemistä kuin hengata ostarilla.

 

Sen ostoskeskuksen kauppiasyhdistyksen kanssa palaveerataan säännöllisesti. Silloin käydään läpi mahdollisia lieveilmiöitä ja viedään tarvittaessa viestiä: älkäähän hölmöilkö.

 

Yhteistyö toimii toki myös positiivisesti. Kun ysiluokkalaiset menevät TET-harjoitteluun, monet kaupat ottavat heitä tettiläisiksi. Pääsy TETtiin ja kesätyöhön koetaan kunnia-asiaksi.

 

 

Koetamme luoda edellytyksiä toimia täysillä 

HYL koettaa myös osaltaan toimia alueen maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän perheidensä integroimiseksi kouluun ja suomalaiseen yhteiskuntaan. 

 

- Se on oikeasti iso asia meille. Koetamme luoda edellytyksiä, että kaikilla olisi mahdollisuudet toimia täysillä.

Koulu mm. tekee yhteistyötä paikallisen somaliyhteisön yhdistyksen kanssa. Yhdistys palkitsee keväisin koulussa menestyneen somalitaustaisen nuoren.

 

Ei ilmaista, mutta maksutonta

Rehtori Sutinen kertoo huomanneensa, että maahanmuuttajanuorten vanhemmat todella arvostavat suomalaista koulutusjärjestelmää.

 

- He tajuavat, kuinka valtava mahdollisuus on se, että opetuksesta ei peritä suoraan rahaa. Että voit opiskella vaikka miksi, vaikka se ei ilmaista olekaan.

 

Viimeisten 5-6 vuoden aikana koulusta on alkanut valmistua myös maahanmuuttajataustaisia ylioppilaita.

 

- Vielä 10 vuotta sitten heitä ei ollut lainkaan, nyt on. Se on upea juttu!

 

 

Teksti: Riitta Gullman

Kuvat: HYL

Kansikuva: Mikko Ratikka