Etusivu » Blogi » Sanni Grahn-Laasonen

Maailman paras koulutusjärjestelmä rakennetaan yhdessä

Sanni Grahn-Laasonen 24.04.2018

Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksesta. Se on meille ylpeyden aihe: suomalaisilla on korkea koulutustaso, peruskoululaisten osaaminen on kansainvälisesti parhaiden joukossa ja joka toinen työikäinen osallistuu koulutukseen.

 

Erityisen hyvin olemme menestyneet koulutuksen tasa-arvon mittareissa. Mahdollisuuksien tasa-arvon rakentaminen vaatii meiltä työtä koko ajan. Kotitausta tai asuinpaikka ei saa määrätä sitä, mitä kenestäkin voi tulla. Koulutuksen tärkeä tehtävä on avata näköaloja jokaiselle. Hallitus on kaksinkertaistanut peruskoulun tasa-arvorahoituksen, luonut uuden instrumentin syrjään jäävien alueiden tueksi, ja varhaiskasvatukseen saadaan uusi kymmenen miljoonan euron tasa-arvorahoitus ensi vuodeksi.

 

Tällä hallituskaudella olemme vieneet eteenpäin isoja rakenteellisia uudistuksia. Varhaiskasvatuksen kehittämisessä korostuu pedagogiikka ja henkilöstön osaaminen. Peruskoulua on tuotu digitaaliseen maailmaan kehittämällä oppimisympäristöjä, opetussuunnitelmia ja opettajien osaamista. Lukiolaiset saavat lukiouudistuksen myötä enemmän henkilökohtaista ohjausta tukemaan opiskelua ja jatkovalintoja.

 

Ammatillisen koulutuksen reformi – suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen – varmistaa peruskoulun päättävien pääsyn koulutukseen ja tarjoaa samalla jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia työssä oleville. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön tavoite on, että tulevaisuudessa vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.

 

Vaikka tuloksemme ovat vertailuissa erinomaisia, koulutuksessa on aina kehitettävää: koulutusjärjestelmä ei ole koskaan valmis. Koulutusjärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena ja jatkumona, jossa nivelvaiheet minimoidaan ja siirtymät ovat sujuvia. Lisäksi opetussektorin on oltava aktiivisesti vaikuttamassa myös muualla kuin opetus- ja kulttuuriministeriössä tekeillä oleviin uudistuksiin, jotka vaikuttavat koulutukseen ja oppimiseen. Meitä tarvitaan kaikilla sektoreilla. Näin varmistetaan se, että koko yhteiskunta tukee jatkuvaa oppimista. Hallituksen linjaus mahdollisuudesta lyhytaikaisiin opintoihin työttömyysetuudella on tästä hyvä esimerkki.

 

Maailman nopea muutos haastaa koulutusta joka päivä. Työn murroksen, robotisaation ja automatisaation aikakaudella suuri osa työvoimasta joutuu tai - mieluummin - saa lähivuosina uudistaa ja täydentää osaamistaan. Työssä oleville sopivia opiskelumahdollisuuksia pitää lisätä erityisesti korkeakouluissa. Samalla tulee oppilaitosmuotojen raja-aitoja madaltaa ja yhteistyötä lisätä. Korkeakoulutetut voivat hyötyä ammatillisen koulutuksen tarjonnasta ja päinvastoin. Vapaan sivistystyön oppilaitos voi tukea suomen kielen opetuksella ammatillisessa koulutuksessa opiskelevan maahanmuuttajan opintoja. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön vahvistamiselle on edelleen tilaa ja tarvetta. Lainsäädäntö edellyttää oppilaitoksilta ja korkeakouluilta yhteistyötä, mutta voi olla että siihen pitäisi vieläkin vahvemmin ohjata ja kannustaa.

 

Koulutusjärjestelmän avoimuus ja joustavuus mahdollistaa myös sen, että yksilöt voivat edetä opinnoissaan ja koulutuspoluillaan omatahtisesti ja yksilöllisesti, jatkuvasti oppien. Samalla joustavuus kuitenkin edellyttää, että oppilailla ja opiskelijoilla on mahdollisuus saada riittävästi tukea opiskeluun ja ohjausta valintoihinsa. Nuorta ei saa jättää liian varhain liian itsenäisen oppimisen varaan, aikuisen tehtävä on kulkea vierellä.

 

Haluamme, että Suomi on avoin ja kansainvälinen. Koulutus näyttää tässäkin suuntaa. Hallitus sopi kehysriihessä, että vuodesta 2020 alkaen kieltenopetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla kaikilla Suomen koululaisilla. Kokeilujen kautta varhaisemman kielenoppimisen piiriin on päässyt jo 25 000 oppilasta. Suurimpien kaupunkien englanninkielinen koulutustarjonta tulee kaksinkertaistumaan ja englanninkielinen ylioppilastutkinto on etenemässä. Ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden oleskelulupaprosessin sujuvoittamista ja nopeuttamista valmistellaan.

 

Team Finland Knowdlege -nimellä rekrytoidaan suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen lähettiläitä maailmalle. Talent Boost -toimenpideohjelman avulla houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen. Koulutusvientiä vauhditetaan esteitä purkamalla ja uusitulla Education Finland -kasvuohjelmalla. Kaikkia näitä uudistuksia on tarpeen viedä eteenpäin. Yhtenä tulevaisuuden haasteena on varmistaa, että maassa jo asuvien maahanmuuttajien työvoima- ja osaamispotentiaali saadaan kunnolla hyödynnettyä.

 

Lopuksi haluan vielä painottaa opettajien ja johtamisen merkitystä. Koulutuksen kehittäminen ei onnistu ilman opettajia. Meidän on välttämätöntä kuunnella opettajien ja muun henkilöstön ääntä herkällä korvalla, kun uudistuksia valmistellaan. Kentän toimijat myös välittävät meille jatkuvasti tärkeää tietoa koulutuksen uudistustarpeista.

 

Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on jatkossakin huolehtia opettajien osaamisesta ja työn ilosta. Tällä hallituskaudella aloittanut Opettajankoulutusfoorumi on laatinut strategiset linjaukset opettajankoulutukselle ja uranaikaiselle osaamisen kehittämiselle. Näiden linjausten toimeenpanoon on panostettu mittavasti – ja työtä on edelleen jatkettava. Hyvän johtamisen merkitys on suuri.

 

Sivistystyönantajien visiossa on monta yhtymäkohtaa opetus- ja kulttuuriministeriössä tekemäämme työhön. On hyvä, että järjestö on pukenut sanoiksi oman näkemyksensä koulutuksen tulevaisuuskuvasta. Maailman paras koulutusjärjestelmä rakennetaan yhdessä.

 


nimi: Sanni Grahn-Laasonen

titteli: opetusministeri

organisaatio: opetus- ja kulttuuriministeriö

Siirry kirjoittajan profiiliin »
 


Arkisto