Etusivu » Blogi » Teemu Hassinen

Hyvä johtaminen vaatii asennetta ja työkaluja

Teemu Hassinen 04.09.2017

Muutokset haastavat johtamisen. Hyvä johtaminen on mahdollista muuttuvissa tilanteissa, kun asenteet ja työkalut ovat kunnossa. Toimintaympäristön muutokset eri muodoissaan vaikuttavat johtajuuden haasteisiin. Kaikkiin muutoksiin johtajat ja esimiehet eivät pysty itse vaikuttamaan, mutta taitava esimies huomioi toimintaympäristön tekemisessään.

 

Hyvään johtamiseen liitetään usein mm. oikeudenmukaisuus, ihmisläheisyys, kuuntelutaito, ja kyky puuttua vaikeisiin tilanteisiin. Hyvään johtamiseen kuuluu myös tavoitteiden saavuttaminen. Itse asiassa niiden kautta johtajaa usein arvioidaan hallituksen tai esimiehen puolelta.

 

Tavoitteet saavutetaan hyvän henkilöstön avulla. Ajoittain toiminnan vaatimat sopeuttamistoimet tai rakenteelliset uudistukset haastavat johtajuuden, kun samaan aikaan tulee varmistaa päivittäinen toiminta ja mahdollisesti tehdä suuria muutoksia organisaatiossa.

 

Voiko esimerkiksi sopeuttamistoimia toteuttaa olemalla hyvä johtaja tai voiko niiden keskellä olla hyvä esimies? Uskon, että voi. Esimiesten asenteet ja johtamisarvot ohjaavat heidän toimintaansa tilanteessa kuin tilanteessa. Sivistystyönantajat selvitti keväällä 2017 oppilaitosten ja korkeakoulujen johtajien sekä esimiesten näkemyksiä johtamisesta, hyvän esimiestyön ominaisuuksista, työnantajaroolista ja mm. muuttuvasta opettajuudesta. Kyselyyn vastasi 532 esimiestä eri koulutusasteilta.

 

Selvityksen perusteella esimiesten ja johtajien asenteissa korostui ihmisläheinen johtaminen. Tulos oli mieluisa todeta, vaikkakaan ei yllättävä. Henkilöstövaltaisella opetus- ja tutkimusalalla toimivat esimiehet ymmärtävät työntekijän arvon, mikä selkeästi suuntaa heidän ajatuksiaan johtamisesta.

 

Oppilaitoksissa ja korkeakouluissa johdetaan varsin autonomisia asiantuntijoita. Selvityksen perusteella yksilön työn tekemistä halutaan ohjata ja tukea arjen vuorovaikutuksella ja osaamisen kehittämisellä, ei työn tekemiseen puuttumalla.

 

Opetus- ja tutkimusalan muutoksen tarve on ilmiselvä, johtuen yhteiskunnan vaatimusten kasvamisesta, työelämän muutoksesta ja monista koulutuksen uudistuksista tulevina vuosina. Muutos- ja kehityspaineet sisältävät paljon myös mahdollisuuksia. Tämä unohtuu joskus, kun joudumme korostamaan ajalle tyypillistä resurssien vähenemistä.

 

Työelämä muuttuu ja opettajuus muuttuu. Sivistystyönantajien selvityksen mukaan muuttuva opettajuus ohjaa opetusta opetusmenetelmien laaja-alaistamisen lisäksi kohti muuttuvaa asiantuntijuutta. Siinä korostuu yksittäisten työntekijöiden rooli työyhteisössä ja verkostoissa, ei vain omassa luokkahuoneessaan. Työ- ja elinkeinoelämä nousi opettajien verkostoissa merkittäväksi sidosryhmäksi. Kun piristyvä työelämä huutaa osaajia, on yhteistyötä ja verkostoitumista korostava lähestyminen opettajuuteen mahdollisuus, joka tulee hyödyntää.

 

Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii johtamista. Autonomiset asiantuntijat vaativat osallistavaa muutosjohtajuutta. Muutos ei tapahdu sanelemalla, yksilöiden tulee olla valmiit muuttumaan. Muutoksen onnistumisen kannalta on keskeistä löytää ratkaisuja siihen, miten henkilöstöä tuetaan ja kannustetaan kehittämään toimintaansa.

 

Sisäinen motivaatio on paras kehittymisen varmistaja, mutta joskus myös ulkoisella motivoinnilla on hyvä ohjata toimintaa. Yksi työsuhteen ehtojen merkittävin tavoite on tehdä työntekemisestä työntekijälle motivoivaa ja samalla organisaatiolle tuottavaa. Oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on oikeus saada palkkio hyvin tehdystä työstä ja onnistumisesta, kuten muissakin työpaikoissa. Alalla missä jakovaraa rahalliseen palkitsemiseen ei juuri synny vuotuisesta tulojen kasvusta, vaaditaan palkkausjärjestelmiltä joustavuutta ja dynaamisuutta.

 

Sivistystyönantajien selvityksen mukaan yli puolet esimiehistä näki kannustinjärjestelmien kehittämisen tarpeellisena. Osaltaan suoriutumiseen ja tulokseen perustuva palkkausta perustelee jo sekin, että opetus- ja tutkimusorganisaatioiden rahoitus on muuttunut osittain suoritusperusteiseksi jo usealla koulutusasteella.

 

Johtamisen ja esimiestyön tärkeä rooli korostuu muutostilanteissa. Esimiehillä täytyy olla johtamisen kannalta oikeat työkalut käytössään. Tärkeää on myös muistaa, että yksikään esimies ei onnistu esimiestyössään yksin, onnistuminen syntyy yhteistyöllä henkilöstön kanssa.

 

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla 4.9.2017.

 

Kommentoi

nimi: Teemu Hassinen

titteli: toimitusjohtaja

organisaatio: Sivistystyönantajat

Siirry kirjoittajan profiiliin »


Arkisto