Etusivu » Blogi » Teemu Hassinen

Teemu Hassinen

Työehtosopimuksista neuvotteleminen on vaikuttavaa ja vastuullista toimintaa
Teemu Hassinen 18.02.2018

Yliopistojen ja yksityisen opetusalan työehtosopimusneuvotteluita on leimannut poikkeuksellisen aktiivinen viestintä julkisuudessa erityisesti OAJ:n ja JUKOn taholta. Neuvotteluiden aikainen toisen osapuolen syyttely ja tilanteen dramatisoiminen ei ole vastuullista neuvottelutoimintaa. Tarkoitusperä toiminnalle sekä siitä viestimiselle, tulisi pohjautua haluun tehdä yhteistyötä, aivan kuten toiminnan kannalta tärkeimmällä, paikallistasolla tapahtuu.

 

Työnantajan syyttäminen työntekijöitä väheksyvästä asenteesta herättää ihmetystä

Työnantaja arvostaa työntekijöitään. Henkilöstö on koulutus- ja tutkimusalan toimijoiden toiminnan kulmakivi ja siitä halutaan pitää hyvää huolta. Huolenpitoon liittyy myös se, että henkilöstön määrä halutaan turvata. Koulutus- ja tutkimusalan toimijat ovat joutuneet viime vuosien aikana rahoituksen vähenemisestä johtuen vähentämään henkilöstöään. Tämä ei ole toivottava tilanne organisaation, eikä työntekijöiden kannalta.

 

Työnantajalla on halu turvata työpaikat toiminnan laadun varmistamiseksi ja yksittäisten työntekijöiden työtaakan pitämiseksi kohtuullisena. Koulutuksen järjestäjien toimintakyvyn ja mm. henkilöstön määrän turvaaminen pakottaa huomioimaan talouden realiteetit palkan korotuksista sekä painottamaan työehtosopimusten sisällöllistä kehittämistä.

 

Työehtosopimusneuvottelut käydään järjestötasolla. Nykyinen neuvotteluiden aikainen viestintä voi antaa hyvinkin virheellisen kuvan todellisista yhteistyön edellytyksistä. On selvää, että työnantajan ja työntekijöiden yhteistyö, niin järjestöjen välillä kuin paikallisella tasolla on hyvin tärkeä tekijä toiminnan kannalta. Neuvotteluiden aikaisen viestinnän perusteella voidaan todeta, että meillä järjestötason toimijoilla on opittavaa paikallisen tason toimijoilta.

 

Työehtosopimuksia ei kehitetä ainoastaan palkankorotuksilla – kokonaisuus ratkaisee

Työehtosopimusten uudistamista koskevissa neuvotteluissa tulee huomioida, että työehtosopimusten sisällöllinen kehittäminen ja palkankorotusten taso on kokonaisuus. Työnantajalla ja palkansaajapuolella on yhteisiä tavoitteita, joiden kehittäminen on aloitettu jo nykyisiä neuvotteluita aiemmin. Näitä ovat mm. yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistaminen ja ammatillisten oppilaitosten työaikajärjestelmän uudistaminen. Lisäksi on lukuisia, niin palkansaajapuolen kuin työnantajan esityksiä, joista tulee neuvotella yhteistyössä ja näin hakea molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

 

Useat tavoitteet voivat olla hyvinkin molempia osapuolia hyödyttäviä. Esimerkiksi palkkausjärjestelmän joustavuus, mikä mahdollistaa työntekijän hyvän suoriutumisen huomioimisen oikea-aikaisesti, on varmasti yksittäistä työntekijää hyödyttävä uudistus.

 

Vetäytyminen neuvottelemaan ainoastaan korotustasoista ei ole kenenkään edun mukaista. Saati neuvotteluiden katkaiseminen em. syystä.

 

Koulutuksen järjestäjien taloudellinen tilanne ei kohene viennin kasvun vauhtia, myös alan kustannusrakenne on poikkeava

Tällä hallituskaudella koulutukseen ja tutkimukseen on kohdistunut huomattavat, noin 800 miljoonan euron rahoitusleikkaukset. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yliopistoissa yhteensä lähes 400 miljoonan euron leikkauksia. Lisäksi indeksijäädytykset tulevat jatkumaan ainakin vuoteen 2019 asti. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on laskenut vuodesta 2012 yhteensä noin 250 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on laskenut niin ikään noin 250 miljoonaa euroa vuodesta 2014, lisäksi koko rahoitusmalli on muuttunut enemmän tuloksellisuuspohjaiseksi. Tilanne on sama kaikilla koulutusasteilla ja rahoitusaseman parantuminen ei ole tällä hetkellä näköpiirissä.

 

Taloustilannetta ei muuta riittävän nopeasti edes tärkeä viennin kasvu. Maamme talouden positiivinen kasvu vaatii yhä enemmän koulutuksen järjestäjiltä, jotta osaamistarpeisiin kyetään vastaamaan. Tässä tilanteessa olisi vastuutonta lisätä koulutuksen järjestäjien kustannuksia yli kantokyvyn.

 

Koulutus- ja tutkimusalan toimijoiden henkilöstökustannukset ovat noin 70 % kokonaiskustannuksista, kun ne teollisuudessa ovat noin 20-30 % ja kunta-alalla 45-50 %. Koulutus- ja tutkimusalan toimijoilla ei myöskään ole verotusoikeutta, jolla voitaisiin reagoida kustannusten merkittävään nousuun. Alalla on toimittava saadun rahoituksen turvin. Suomen edun nimissä tulee nyt varmistaa tämän kasvua tukevan alan toimintaedellytykset.

 

Etuja valvoen, yhteistyössä arvostaen, syntyy kaikille parasta

Työehtosopimuksista päästään sopimukseen ennemmin tai myöhemmin. Myös matkalla sopimukseen on merkitystä. Meidän tulee nähdä maali kirkkaana mielessä, eikä niinkään pohtia sitä, kuinka osoitamme jäsenillemme kyvykkyyttämme edunvalvontaan kesken prosessin. Uskon, että jäsenemme, niin työnantajapuolella kuin palkansaajapuolella luottavat meihin ja odottavat myös järjestötason toimijoilta tahdikasta yhteistyötä

 

Lisätietoja:

Teemu Hassinen p. 050 562 7004

Toimitusjohtaja, Sivistystyönantajat

 

Anne Somer p. 050 345 2134

Työmarkkinajohtaja, Sivistystyönantajat

 

 


Hyvä johtaminen vaatii asennetta ja työkaluja
Teemu Hassinen 04.09.2017

Muutokset haastavat johtamisen. Hyvä johtaminen on mahdollista muuttuvissa tilanteissa, kun asenteet ja työkalut ovat kunnossa. Toimintaympäristön muutokset eri muodoissaan vaikuttavat johtajuuden haasteisiin. Kaikkiin muutoksiin johtajat ja esimiehet eivät pysty itse vaikuttamaan, mutta taitava esimies huomioi toimintaympäristön tekemisessään.

 

Hyvään johtamiseen liitetään usein mm. oikeudenmukaisuus, ihmisläheisyys, kuuntelutaito, ja kyky puuttua vaikeisiin tilanteisiin. Hyvään johtamiseen kuuluu myös tavoitteiden saavuttaminen. Itse asiassa niiden kautta johtajaa usein arvioidaan hallituksen tai esimiehen puolelta.

 

Tavoitteet saavutetaan hyvän henkilöstön avulla. Ajoittain toiminnan vaatimat sopeuttamistoimet tai rakenteelliset uudistukset haastavat johtajuuden, kun samaan aikaan tulee varmistaa päivittäinen toiminta ja mahdollisesti tehdä suuria muutoksia organisaatiossa.

 

Voiko esimerkiksi sopeuttamistoimia toteuttaa olemalla hyvä johtaja tai voiko niiden keskellä olla hyvä esimies? Uskon, että voi. Esimiesten asenteet ja johtamisarvot ohjaavat heidän toimintaansa tilanteessa kuin tilanteessa. Sivistystyönantajat selvitti keväällä 2017 oppilaitosten ja korkeakoulujen johtajien sekä esimiesten näkemyksiä johtamisesta, hyvän esimiestyön ominaisuuksista, työnantajaroolista ja mm. muuttuvasta opettajuudesta. Kyselyyn vastasi 532 esimiestä eri koulutusasteilta.

 

Selvityksen perusteella esimiesten ja johtajien asenteissa korostui ihmisläheinen johtaminen. Tulos oli mieluisa todeta, vaikkakaan ei yllättävä. Henkilöstövaltaisella opetus- ja tutkimusalalla toimivat esimiehet ymmärtävät työntekijän arvon, mikä selkeästi suuntaa heidän ajatuksiaan johtamisesta.

 

Oppilaitoksissa ja korkeakouluissa johdetaan varsin autonomisia asiantuntijoita. Selvityksen perusteella yksilön työn tekemistä halutaan ohjata ja tukea arjen vuorovaikutuksella ja osaamisen kehittämisellä, ei työn tekemiseen puuttumalla.

 

Opetus- ja tutkimusalan muutoksen tarve on ilmiselvä, johtuen yhteiskunnan vaatimusten kasvamisesta, työelämän muutoksesta ja monista koulutuksen uudistuksista tulevina vuosina. Muutos- ja kehityspaineet sisältävät paljon myös mahdollisuuksia. Tämä unohtuu joskus, kun joudumme korostamaan ajalle tyypillistä resurssien vähenemistä.

 

Työelämä muuttuu ja opettajuus muuttuu. Sivistystyönantajien selvityksen mukaan muuttuva opettajuus ohjaa opetusta opetusmenetelmien laaja-alaistamisen lisäksi kohti muuttuvaa asiantuntijuutta. Siinä korostuu yksittäisten työntekijöiden rooli työyhteisössä ja verkostoissa, ei vain omassa luokkahuoneessaan. Työ- ja elinkeinoelämä nousi opettajien verkostoissa merkittäväksi sidosryhmäksi. Kun piristyvä työelämä huutaa osaajia, on yhteistyötä ja verkostoitumista korostava lähestyminen opettajuuteen mahdollisuus, joka tulee hyödyntää.

 

Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii johtamista. Autonomiset asiantuntijat vaativat osallistavaa muutosjohtajuutta. Muutos ei tapahdu sanelemalla, yksilöiden tulee olla valmiit muuttumaan. Muutoksen onnistumisen kannalta on keskeistä löytää ratkaisuja siihen, miten henkilöstöä tuetaan ja kannustetaan kehittämään toimintaansa.

 

Sisäinen motivaatio on paras kehittymisen varmistaja, mutta joskus myös ulkoisella motivoinnilla on hyvä ohjata toimintaa. Yksi työsuhteen ehtojen merkittävin tavoite on tehdä työntekemisestä työntekijälle motivoivaa ja samalla organisaatiolle tuottavaa. Oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on oikeus saada palkkio hyvin tehdystä työstä ja onnistumisesta, kuten muissakin työpaikoissa. Alalla missä jakovaraa rahalliseen palkitsemiseen ei juuri synny vuotuisesta tulojen kasvusta, vaaditaan palkkausjärjestelmiltä joustavuutta ja dynaamisuutta.

 

Sivistystyönantajien selvityksen mukaan yli puolet esimiehistä näki kannustinjärjestelmien kehittämisen tarpeellisena. Osaltaan suoriutumiseen ja tulokseen perustuva palkkausta perustelee jo sekin, että opetus- ja tutkimusorganisaatioiden rahoitus on muuttunut osittain suoritusperusteiseksi jo usealla koulutusasteella.

 

Johtamisen ja esimiestyön tärkeä rooli korostuu muutostilanteissa. Esimiehillä täytyy olla johtamisen kannalta oikeat työkalut käytössään. Tärkeää on myös muistaa, että yksikään esimies ei onnistu esimiestyössään yksin, onnistuminen syntyy yhteistyöllä henkilöstön kanssa.

 

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla 4.9.2017.

 


Luottaako valtiovalta koulutuksen järjestäjiin? – kannattaisi!
Teemu Hassinen 27.02.2017

Ammatillisen koulutuksen reformi kehittää suomalaista ammatillista koulutusta ja työelämää. Tämä on varmasti yhteinen tavoite valtiovallalle, koulutuksen järjestäjille ja yksittäisille opettajillekin. Myös työ- ja elinkeinoelämä ovat tämän tärkeän asian takana. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa kokonaisuutta ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Reformin yhteydessä uudistettavan rahoitusmallin on osaltaan tarkoitus terävöittää tätä ohjaamista. Hyvä näin, tavoitteiden tulee olla selkeät ja haluttua toimintaa saadaan usein aikaan tehokkaimmin, kun ohjaus sidotaan rahoitukseen.

 

Kun on asetettu tavoitteet, annettu valtuudet ja annettu resurssit, on aika osoittaa luottamusta. Luottamus tarkoittaa autonomiaa koulutuksen järjestäjille toteuttaa tärkeä tehtävä annetuilla resursseilla. Luottamus tarkoittaa myös kunnioitusta koulutuksen järjestäjien työnantajuutta kohtaan. Maamme koulutuksen järjestäjät ovat työnantajia ja ylpeitä tehtävästään. Koulutuksen järjestäjät vastaavat vastuuntuntoisesti järjestämiensä tutkintojen, koulutuksen ja muun toiminnan laadusta sekä jatkuvasta kehittämisestä. Tämä on ainutlaatuinen resurssi maamme osaamisen ja työvoiman turvaamisessa.

 

Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä on esitetty ajatuksia siitä, että opettajien tehtäviä kirjattaisiin lakiin. Tämä rajoittaisi työnantajien työnjohto-oikeutta ja mahdollisuutta varmistaa toiminnan laatu joustavasti. Näiden ajatusten takana lienee ainakin osin ammattiyhdistyspolitiikka, millä halutaan tehostaa tietyn ammattiryhmän edunvalvontaa. Työntekijöiden edunvalvonnassa ei sinänsä ole mitään pahaa, päinvastoin. Tämän kaltainen edunvalvonta ei vain saa olla ohjaava tekijä maamme historian suurimman ammatillisen koulutuksen uudistuksessa.

 

Ammatillisen koulutuksen reformissa luodaan uusi pohja ja viitekehys ammatilliselle koulutukselle. Toteutus jää koulutuksen järjestäjien vastuulle. Määrittelemällä opettajien tehtäviä lakiin, syyllistyisi valtiovalta ennen näkemättömään mikrojohtamiseen lainsäädännön tasolla. Tämä olisi kestämätön tilanne ja totaalinen epäluottamuslause maamme koulutuksen järjestäjiä kohtaan.

 

Suomi tarvitsee nyt kasvua tukevia toimia ja toimijoita. Aivan kuten työnantajan on syytä luottaa työntekijöihinsä, on myös valtiovallan syytä luottaa kasvun mahdollistajiin – koulutuksen järjestäjiin. Luotankin hallitukseemme ja siihen että tämä kärkihanke ohjataan oikealla tasolla onnistuneesti maaliin.

 


Mennyttä arvioiden ja tulevaa odottaen
Teemu Hassinen 19.12.2016

Tänä vuonna on puhuttu paljon koulutuksesta ja tutkimuksesta. Puhumisen lisäksi on myös tehty. Oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät ovat täyttäneet jälleen tehtävänsä. Samaan aikaan on useassa organisaatiossa toteutettu merkittäviä uudistuksia toiminnassa ja rakenteissa. Alallamme on paljon sitoutuneita muutoksentekijöitä, johtajia ja asiantuntijoita, jotka ovat edistäneet osaltaan maamme koulutus- ja tutkimustoimialan uudistumista. Tärkeää työtä, josta ei aina saa pelkästään kiitosta. Muutoksilla on valmistauduttu tulevaan, jotta toiminta voi olla tulevaisuudessa yhä vaikuttavampaa. Työ ei ole ollut helppoa, kun viitekehyksenä on laskevat resurssit.

 

Kehityksen ei pidä loppua tyytyväisyyteen. Kun tahtotila on oikea, voi ajoittainen tyytyväisyys tukea toiminnan oikeaa suuntaa. Onkin syytä tunnistaa onnistumisia, sillä tämä tukee myös tulevan suunnittelua. Alamme organisaatiot ovat osoittaneet rohkeutta, innovatiivisuutta ja halua uudistaa. Onnistumisia on saavutettu ja samaan aikaan on myös opittu. Yhdessä rohkean yhteistyön kanssa onnistumiset takaavat menestyksen myös jatkossa.

 

Töitä riittää. Tulevana vuonna meidän tulee saavuttaa eri toimijoiden kanssa yhteistyössä aiempaa strategisempi ote. Yhteistyötä korostava strateginen ote ei salli liian yksipuolista omien etujen valvontaa, vaan asioita tulee nähdä yhä enemmän kokonaisuuksina. Tähän on hyvät mahdollisuudet kuluneen vuoden toiminnan kehittämisen perusteella.

 

Päättäjien tehtävä ei ole helppo maamme talouden tasapainottamisessa. Maastamme ei löytyne toimialaa, joka ilmoittautuisi vapaaehtoiseksi säästäjäksi. Päätöksistä harvoin saa kiitosta, vaikka ne tehdäänkin maamme parhaaksi. Jatkossa resurssien jakoa koskevat päätökset tulee kuitenkin kyetä arvioimaan aiempaa viisaammin. Tahto on nousta ja nousua tukevista aloista ei tule liiaksi leikata. Maamme tilanteen orastava parantuminen ei yksinkertaisesti kestä enää koulutusleikkauksia. Uskon, että tämä asia ymmärretään mm. hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä. On myös syytä ymmärtää, että vaikka koulutusleikkauksia ei tulisi lisää tulevina vuosina, ei se tarkoita, että alalla ei tehostettaisi ja kehitettäisi toimintaa. Tämän hallituskauden aikana on käynnistetty toimenpiteitä, joiden hyödyt näkyvät pienellä viiveellä ja ovat ulosmitattavissa vielä pitkään.

 

Kuluneena vuonna myös työmarkkinamme osoitti kykyä huomioida toimintaympäristön muutoksia. Kilpailukykysopimusta on parjattu riittämättömänä. Ei se vielä maamme taloustilannetta pelasta, mutta suunta on oikea ja siitä on hyvä jatkaa. Työmarkkinoilla on edessä mielenkiintoinen vuosi. Meillä on mahdollisuus vastuullisesti ja yhteistyössä uudistaa työehtosopimuksia tukemaan työelämän kehitystä ja muuttuvaa opettajuutta. Emme vain reagoi muutokseen, vaan suuntaamme muutosta. Uskon, että alamme voi olla esimerkkiala suomalaisessa työmarkkinakentässä kyvystä ja halusta kehittyä.

 

Näin loppuvuodesta on luontevaa arvioida kulunutta vuotta. Näin olemme tottuneet jaksottamaan tekemisiämme, vaikka harva asia selkeästi valmistuu tai ei valmistu vuoden loppuun mennessä. Sallitaan itsellemme ja toisillemme myös tyytyväisyyttä, sillä paljon on saatu aikaan. Haluan myös kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, olemme onnistuneet monessa asiassa yhdessä. Yhteistyöllä tulemme onnistumaan jatkossakin.

 


Vaikeassa tilanteessa selvitään yhteistyöllä, ei protestoimalla
Teemu Hassinen 25.11.2015

Yliopistojen rahoitukseen kohdistuvat säästöt ovat liian suuret. Se ei saa kuitenkaan johtaa yliopistojen toiminnan tyrehtymiseen, sillä tällä olisi kestämättömät vaikutukset Suomelle.

 

Väistämättömien sopeuttamistoimen suunnittelun vuoksi henkilöstö on hämillään ja tuntee epävarmuutta tulevasta, mikä on ymmärrettävää. Kaiken keskellä henkilöstö hoitaa työnsä ja osoittaa sitoutumista sekä hyvää asennetta. Tilanteen ikävyys ei vie pois sitä tosiasiaa, että korkeakoulukentässä todella tarvitaan sopeuttamistoimia ja rakenteellisia muutoksia. Nyt oleellista onkin se, kuinka onnistuneesti ja pitkänäköisesti sopeuttamistoimet sekä muutokset valitaan ja toteutetaan. Kyseessä on iso muutos, joka onnistuu yhteistyöllä. Protestoimalla vaikeutetaan tätä yhteistyötä. Yliopistoissa ei ole aikaa tuhlattavaksi, nyt tulee suunnitella ja toteuttaa, jotta voidaan itse ja mahdollisimman ennakoivasti vaikuttaa tulevaisuuteen.

Suomen yliopistot ovat esimerkillisesti käynnistäneet innovatiivisia ja rohkeita toimia, joilla suomalainen korkeakoulutus ja tutkimus kyetään turvaamaan tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin. Ei näitä toimenpiteitä huvikseen tehdä, vaan siksi, että nyt täytyy toimia. Yliopistojen johto osoittaa tässä vaikeassa tilanteessa samaa sitoutumista, kuin esimerkiksi yksittäinen työntekijä omassa toimessaan. Tehtävät ja tilanteet vaihtelevat. Yhteistyön voima pysyy.

 


nimi: Teemu Hassinen

titteli: toimitusjohtaja

organisaatio: Sivistystyönantajat

Siirry kirjoittajan profiiliin »


Arkisto