Etusivu » Blogi » Teemu Hassinen

Teemu Hassinen

Luottaako valtiovalta koulutuksen järjestäjiin? – kannattaisi!
Teemu Hassinen 27.02.2017

Ammatillisen koulutuksen reformi kehittää suomalaista ammatillista koulutusta ja työelämää. Tämä on varmasti yhteinen tavoite valtiovallalle, koulutuksen järjestäjille ja yksittäisille opettajillekin. Myös työ- ja elinkeinoelämä ovat tämän tärkeän asian takana. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa kokonaisuutta ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Reformin yhteydessä uudistettavan rahoitusmallin on osaltaan tarkoitus terävöittää tätä ohjaamista. Hyvä näin, tavoitteiden tulee olla selkeät ja haluttua toimintaa saadaan usein aikaan tehokkaimmin, kun ohjaus sidotaan rahoitukseen.

 

Kun on asetettu tavoitteet, annettu valtuudet ja annettu resurssit, on aika osoittaa luottamusta. Luottamus tarkoittaa autonomiaa koulutuksen järjestäjille toteuttaa tärkeä tehtävä annetuilla resursseilla. Luottamus tarkoittaa myös kunnioitusta koulutuksen järjestäjien työnantajuutta kohtaan. Maamme koulutuksen järjestäjät ovat työnantajia ja ylpeitä tehtävästään. Koulutuksen järjestäjät vastaavat vastuuntuntoisesti järjestämiensä tutkintojen, koulutuksen ja muun toiminnan laadusta sekä jatkuvasta kehittämisestä. Tämä on ainutlaatuinen resurssi maamme osaamisen ja työvoiman turvaamisessa.

 

Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä on esitetty ajatuksia siitä, että opettajien tehtäviä kirjattaisiin lakiin. Tämä rajoittaisi työnantajien työnjohto-oikeutta ja mahdollisuutta varmistaa toiminnan laatu joustavasti. Näiden ajatusten takana lienee ainakin osin ammattiyhdistyspolitiikka, millä halutaan tehostaa tietyn ammattiryhmän edunvalvontaa. Työntekijöiden edunvalvonnassa ei sinänsä ole mitään pahaa, päinvastoin. Tämän kaltainen edunvalvonta ei vain saa olla ohjaava tekijä maamme historian suurimman ammatillisen koulutuksen uudistuksessa.

 

Ammatillisen koulutuksen reformissa luodaan uusi pohja ja viitekehys ammatilliselle koulutukselle. Toteutus jää koulutuksen järjestäjien vastuulle. Määrittelemällä opettajien tehtäviä lakiin, syyllistyisi valtiovalta ennen näkemättömään mikrojohtamiseen lainsäädännön tasolla. Tämä olisi kestämätön tilanne ja totaalinen epäluottamuslause maamme koulutuksen järjestäjiä kohtaan.

 

Suomi tarvitsee nyt kasvua tukevia toimia ja toimijoita. Aivan kuten työnantajan on syytä luottaa työntekijöihinsä, on myös valtiovallan syytä luottaa kasvun mahdollistajiin – koulutuksen järjestäjiin. Luotankin hallitukseemme ja siihen että tämä kärkihanke ohjataan oikealla tasolla onnistuneesti maaliin.

 


Mennyttä arvioiden ja tulevaa odottaen
Teemu Hassinen 19.12.2016

Tänä vuonna on puhuttu paljon koulutuksesta ja tutkimuksesta. Puhumisen lisäksi on myös tehty. Oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät ovat täyttäneet jälleen tehtävänsä. Samaan aikaan on useassa organisaatiossa toteutettu merkittäviä uudistuksia toiminnassa ja rakenteissa. Alallamme on paljon sitoutuneita muutoksentekijöitä, johtajia ja asiantuntijoita, jotka ovat edistäneet osaltaan maamme koulutus- ja tutkimustoimialan uudistumista. Tärkeää työtä, josta ei aina saa pelkästään kiitosta. Muutoksilla on valmistauduttu tulevaan, jotta toiminta voi olla tulevaisuudessa yhä vaikuttavampaa. Työ ei ole ollut helppoa, kun viitekehyksenä on laskevat resurssit.

 

Kehityksen ei pidä loppua tyytyväisyyteen. Kun tahtotila on oikea, voi ajoittainen tyytyväisyys tukea toiminnan oikeaa suuntaa. Onkin syytä tunnistaa onnistumisia, sillä tämä tukee myös tulevan suunnittelua. Alamme organisaatiot ovat osoittaneet rohkeutta, innovatiivisuutta ja halua uudistaa. Onnistumisia on saavutettu ja samaan aikaan on myös opittu. Yhdessä rohkean yhteistyön kanssa onnistumiset takaavat menestyksen myös jatkossa.

 

Töitä riittää. Tulevana vuonna meidän tulee saavuttaa eri toimijoiden kanssa yhteistyössä aiempaa strategisempi ote. Yhteistyötä korostava strateginen ote ei salli liian yksipuolista omien etujen valvontaa, vaan asioita tulee nähdä yhä enemmän kokonaisuuksina. Tähän on hyvät mahdollisuudet kuluneen vuoden toiminnan kehittämisen perusteella.

 

Päättäjien tehtävä ei ole helppo maamme talouden tasapainottamisessa. Maastamme ei löytyne toimialaa, joka ilmoittautuisi vapaaehtoiseksi säästäjäksi. Päätöksistä harvoin saa kiitosta, vaikka ne tehdäänkin maamme parhaaksi. Jatkossa resurssien jakoa koskevat päätökset tulee kuitenkin kyetä arvioimaan aiempaa viisaammin. Tahto on nousta ja nousua tukevista aloista ei tule liiaksi leikata. Maamme tilanteen orastava parantuminen ei yksinkertaisesti kestä enää koulutusleikkauksia. Uskon, että tämä asia ymmärretään mm. hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä. On myös syytä ymmärtää, että vaikka koulutusleikkauksia ei tulisi lisää tulevina vuosina, ei se tarkoita, että alalla ei tehostettaisi ja kehitettäisi toimintaa. Tämän hallituskauden aikana on käynnistetty toimenpiteitä, joiden hyödyt näkyvät pienellä viiveellä ja ovat ulosmitattavissa vielä pitkään.

 

Kuluneena vuonna myös työmarkkinamme osoitti kykyä huomioida toimintaympäristön muutoksia. Kilpailukykysopimusta on parjattu riittämättömänä. Ei se vielä maamme taloustilannetta pelasta, mutta suunta on oikea ja siitä on hyvä jatkaa. Työmarkkinoilla on edessä mielenkiintoinen vuosi. Meillä on mahdollisuus vastuullisesti ja yhteistyössä uudistaa työehtosopimuksia tukemaan työelämän kehitystä ja muuttuvaa opettajuutta. Emme vain reagoi muutokseen, vaan suuntaamme muutosta. Uskon, että alamme voi olla esimerkkiala suomalaisessa työmarkkinakentässä kyvystä ja halusta kehittyä.

 

Näin loppuvuodesta on luontevaa arvioida kulunutta vuotta. Näin olemme tottuneet jaksottamaan tekemisiämme, vaikka harva asia selkeästi valmistuu tai ei valmistu vuoden loppuun mennessä. Sallitaan itsellemme ja toisillemme myös tyytyväisyyttä, sillä paljon on saatu aikaan. Haluan myös kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, olemme onnistuneet monessa asiassa yhdessä. Yhteistyöllä tulemme onnistumaan jatkossakin.

 


Vaikeassa tilanteessa selvitään yhteistyöllä, ei protestoimalla
Teemu Hassinen 25.11.2015

Yliopistojen rahoitukseen kohdistuvat säästöt ovat liian suuret. Se ei saa kuitenkaan johtaa yliopistojen toiminnan tyrehtymiseen, sillä tällä olisi kestämättömät vaikutukset Suomelle.

 

Väistämättömien sopeuttamistoimen suunnittelun vuoksi henkilöstö on hämillään ja tuntee epävarmuutta tulevasta, mikä on ymmärrettävää. Kaiken keskellä henkilöstö hoitaa työnsä ja osoittaa sitoutumista sekä hyvää asennetta. Tilanteen ikävyys ei vie pois sitä tosiasiaa, että korkeakoulukentässä todella tarvitaan sopeuttamistoimia ja rakenteellisia muutoksia. Nyt oleellista onkin se, kuinka onnistuneesti ja pitkänäköisesti sopeuttamistoimet sekä muutokset valitaan ja toteutetaan. Kyseessä on iso muutos, joka onnistuu yhteistyöllä. Protestoimalla vaikeutetaan tätä yhteistyötä. Yliopistoissa ei ole aikaa tuhlattavaksi, nyt tulee suunnitella ja toteuttaa, jotta voidaan itse ja mahdollisimman ennakoivasti vaikuttaa tulevaisuuteen.

Suomen yliopistot ovat esimerkillisesti käynnistäneet innovatiivisia ja rohkeita toimia, joilla suomalainen korkeakoulutus ja tutkimus kyetään turvaamaan tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin. Ei näitä toimenpiteitä huvikseen tehdä, vaan siksi, että nyt täytyy toimia. Yliopistojen johto osoittaa tässä vaikeassa tilanteessa samaa sitoutumista, kuin esimerkiksi yksittäinen työntekijä omassa toimessaan. Tehtävät ja tilanteet vaihtelevat. Yhteistyön voima pysyy.

 


Keskustelemme, viestimme ja vaikutamme
Teemu Hassinen 16.11.2015

Sivistystyönantajat ry tekee jäsenistön puolesta edunvalvontatyötä monella rintamalla ja eri keinoin.  Vaikuttamistyötä tehdään myös näkyvästi ja voimme olla käynnistämässä keskusteluita joko ajankohtaisista tai ihan uusista teemoista.  Nykyinen sähköinen tiedonsiirto ja julkaiseminen mahdollistavat laajat keskustelut ja suurten joukkojen tavoittamisen. Vaikuttava näkyminen ei siis ole sidoksissa aikaan ja paikkaan. Aloitettuun keskusteluun on mahdollista ja toivottavaa saada laajasti mukaan eri toimijoita. Niin pidetään huolta keskustelun monista näkökulmista.

 

Ulkoinen näkyminen ei ole Sivistystyönantajat ry:lle itseisarvo, mutta se on yksi tärkeä tapa vaikuttaa suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen puolesta. Julkiset keskustelunavaukset, kuten nyt Sivistystyönantajat ry:n aloittamat blogit, avaavat mahdollisuuden usealle ihmiselle tuoda esille asiantuntemustaan, ajatuksiaan ja kentältä kuultua. Blogille on tyypillistä asian ajankohtaisuus ja tietynlainen spontaanisuus. Kirjoittaja altistaa ajatuksensa myös kritiikille ja vastakkaisille näkemyksille.  Tämä onkin blogikirjoitusten yksi vahvuus, jolla kyetään vaikuttamaan keskusteluun.

 

Sivistystyönantajat ry:n blogisivustolla tullaan julkaisemaan säännöllisesti kirjoituksia sekä henkilökunnan toimesta että ajoittain myös muilta asiantuntijoilta.

Toivomme vilkasta, arvostavaa ja vaikuttavaa keskustelua!

 

Teemu Hassinen

Toimitusjohtaja

 

Viestejämme:

http://www.sivistystyonantajat.fi/esittely/sivistystyonantajien_viestit.html

 


nimi: Teemu Hassinen

titteli: toimitusjohtaja

organisaatio: Sivistystyönantajat

Siirry kirjoittajan profiiliin »


Arkisto