Etusivu » Blogi » Jukka Mönkkönen

Jukka Mönkkönen

Yliopistojen taloudelliset vaikutukset puntariin
Jukka Mönkkönen 31.03.2017

Sivistystyönantajat selvityttää yhdessä Unifin, EK:n, Akavan ja Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa yliopistojen taloudellisia vaikutuksia. Selvityksen tekevä skotlantilainen BiGGAR Economics on aiemmin tehnyt vastaavan arvioinnin muun muassa Skotlannin yliopistoista sekä Iso-Britannian johtavien yliopistojen ryhmittymästä, Russell Groupista.

 

Koulutuksella on suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti ollut arvostettu asema ja hyvä niin. Koulutuksella on vahvoja sivistyksellisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia. OECD:n tilastot osoittavat, että koulutus parantaa työllistymistä, nostaa palkkaa ja sillä on vahva yhteys terveydentilaan ja odotettuun elinikään. Yksilötasolla koulutuksen merkitystä on tutkittu paljonkin.

 

Hieman maailmaa havainnoimalla huomaa nopeasti, että hyvin pärjäävissä maissa koulutuksella on tärkeä asema ja siihen satsataan. Koulutuksen positiiviset vaikutukset eivät tapahdu suoraviivaisesti ja yksin, mutta koulutuksella on vahva yhteys toimivaan yhteiskuntaan ja tehokkaaseen talouteen. Maat, joissa koulutukseen ja tutkimukseen panostetaan, ovat usein kärjessä myös, kun mitataan vaikkapa inhimillistä kehitystä, kilpailukykyä tai korruption vähäisyyttä. Vaikka koulutuksen yksilötason vaikutuksia on tutkittu paljon, yhteiskuntatason vaikutuksista tutkimusta on yksilötasoa vähemmän ja taloudellisista vaikutuksista hyvin niukasti.

 

Yliopistojen vaikuttavuuden eri ulottuvuuksia on tarkasteltu muun muassa Suomen Akatemian tekemissä Tieteen tila -raporteissa. Nyt teetettävä selvitys tuo uutta numeerista tietoa yliopistojen taloudellisista vaikutuksista. Tarkastelun kohteena ovat taloudellisen vaikuttavuuden eri ulottuvuudet. Tarkoituksena on selvittää, paljonko yliopistoon laitettu euro poikii erilaisten vaikutusten kautta euroja ulos. Itsestään selvästi tämä näkyy rahavirran läpikulkuna. Yliopisto maksaa palkkoja ja tekee hankintoja, jotka säteilevät ympäröivään talouteen. Tämä on kohtuullisen helposti mitattavissa, mutta ei kovin kiinnostavaa. Rahan läpikulku ei vielä varsinaisesti tuota arvonlisää, vaikka toki esimerkiksi yliopiston tekemät hankinnat voivat ruokkia uudenlaista korkean osaamisen yritystoimintaa.

 

Kiinnostavaa on se, millaisia epäsuoria ja dynaamisia vaikutuksia yliopistojen toiminnalla on. Kuinka esimerkiksi yliopistoissa tuotettu osaaminen ja yhteistyöverkostoissa tapahtuva toiminta heijastuvat laajemmin työelämään ja talouteen. Tällaisia vaikutuksia on hankala eristää ja mitata euroissa, mutta selvityksellä on tarkoitus pureutua myös niihin.

 

Selvityksen fokus on yliopistoissa, mutta se tullee antamaan osviittaa koulutustoimijoiden vaikutuksista laajemminkin. Valmista on kesäkuun puolivälissä, jolloin kerromme selvityksen tuloksista.


Sivistys on tiedon käyttämistä kaikkien hyväksi
Jukka Mönkkönen 03.01.2017

Suomen Akatemian Tieteen tila 2016 raportti julkistettiin vuoden 2016 loppumetreillä. Kahden vuoden välein julkaistavan raportin mukaan Suomen tieteen taso kokonaisuudessaan on edelleen vakaa ja ollut maailman keskitasoa 1990-luvulta lähtien. Taso on myös kohonnut hieman viime vuosina.

 

Raportin julkaisun yhteydessä monet tiedotusvälineet vetivät tästä sen johtopäätöksen, että koulutusleikkaukset eivät ole vaikuttaneet tieteemme tasoon. Johtopäätös on kuitenkin ennenaikainen, koska tason arviointi perustuu v. 2014 saakka kertyneisiin tilastoihin, eivätkä koulutusleikkaukset siten vielä vaikuta tuloksiin.

 

Kokonaisuudessaan tieteellisten julkaisujen määrän ja laadun perusteella tieteemme tila on siis kansainvälisessä vertailussa varsin kelvollinen. Mutta kilpailu kiristyy ja monet OECD-maat ovat pystyneet nostamaan tieteensä tasoa enemmän ja nopeammin kuin Suomi. Huolta on kannettava siitä, etteivät koulutusleikkaukset ja niistä mahdollisesti johtuva aivovienti pudota meitä tulevaisuudessa kansainvälisestä kilpailusta. 

 

Globaalisti huoli tieteellisessä kilpailussa pärjäämisestä koskee koko läntistä maailmaa, sillä Aasian maiden voimakkaasti kasvavien koulutus- ja tutkimuspanostusten johdosta niin tieteellisen kuin taloudellisen toiminnan painopiste on siirtymässä maailman mittakaavassa itään.

 

Suomalaiset arvostavat kansana koulutusta ja tiedettä. Aiemmin syksyllä julkaistu Tiedebarometri 2016 kertoo, että suomalaiset luottavat tieteeseen ja koulutukseen edelleen yhtä vahvasti kuin ennenkin. Ehkä tämän voisi tulkita kansalaisten selkeänä viestinä poliitikoille panostaa koulutukseen ja tutkimukseen, sillä vain se turvaa maamme menestymisen myös tulevaisuudessa. Meillä kaikilla suomalaisilla on kokemuksia koulutuksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä siitä laajuudesta, mitä koko elämänmittainen koulutusketju pitää sisällään. Tämän koulutusketjun kaikkia osia tarvitaan, jotta kokonaisuus toimii. Laadukas varhaiskasvatus ja kehittyvä perusopetus, korkeakoulutukseen tähtäävä lukiokoulutus ja osaavaa työvoimaa tuottava ammatillinen koulutus, kaiken ikäisille laajaa sivistystä tarjoava vapaa sivistystyö sekä kansainvälisillä kentillä kilpaileva korkeakoulutus ja -tutkimus. Niistä kaikista luodaan osaamisen perusta.

 

Koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuutta tulee jäsentää tieteen erilaisten yhteiskunnallisten roolien näkökulmasta, ei pelkästään suorien talousvaikutusten perusteella. Tiede toimii vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä, mutta myös maailman kuvan ja sivistyksen rakentajana, päätöksenteon perustana sekä käytäntöjen kehittäjänä.

 

Avoin tiede ja innovaatiotoiminta antavat uusia mahdollisuuksia lisätä tieteen vaikuttavuutta. Niiden edistäminen pitäisikin nostaa yhdeksi tiedepolitiikkamme keskeiseksi tavoitteeksi, koska sitä kautta voimme merkittävästi edistää tiedon ja osaamisen siirtoa ja hyödyntämistä korkeakoulujen, kaikkien koulutusasteiden, elinkeinoelämän, yhteiskunnan päätöksentekijöiden ja kansalaisten kesken. Kuten kuvataiteilija Samuli Heimonen asian ilmaisee: "tieto ei ole sivistystä, sivistystä on se, kuinka tieto käytetään kaikkien hyväksi ja on kaikkien saatavilla".

 

 


Sivistys ja tieto luovat suomalaisen menestystarinan
Jukka Mönkkönen 08.01.2016

Koko kansan koulutus ja sivistäminen on suomalainen menestystarina ja hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Tähän on vahvasti uskottu koko itsenäisyytemme ajan. Koulutusleikkausten osakseen saaman kritiikin perusteella siihen edelleen uskotaan laajasti.

 

Pienenä kansakuntana meidän täytyy hyödyntää kaikki henkiset resurssimme. Tasa-arvoinen, korkealaatuinen koulutus on paras tapa niiden hyödyntämiseen. Yhtenäinen kulttuuripohja ja homogeeninen väestörakenne ovat tähän saakka merkittävästi helpottaneet henkisen pääoman hyödyntämistä aina esiopetuksesta tohtorin tutkintoon saakka.  Näin olemme saavuttaneet osaamis- ja sivistystason, jonka pohjalle on voitu rakentaa yksi menestyneimmistä yhteiskunnista maailmassa.  Tämä on ainoa mahdollisuus myös tästä eteenpäin.

 

Maailma kuitenkin muuttuu huimaa vauhtia ja myös koulutusjärjestelmämme on murroksen edessä. Pakolaisvirtojen ja muun kansainvälistymisen seurauksena meidän on pystyttävä tarjoamaan jatkossa korkealaatuista koulutusta kantasuomalaisten lisäksi hyvin erilaisen kulttuuritaustan ja lähtötilanteen omaaville lapsille ja nuorille. Se on ehdoton edellytys onnistuneelle kotouttamiselle, joka parhaimmillaan puolestaan lisää yhteiskuntamme elinvoimaa merkittävästi.

 

Mittava haaste koulutuksellemme on myös digitalisaation mukanaan tuoma tiedontulva. Yleissivistyksen saavuttaminen ja ylläpito eri lähteistä tulevan ylenpalttisen, nopeasti vanhenevan tiedon maailmassa, on huomattavasti vaativampaa kuin aiemmin. Yksilöillä on entistä suurempi vastuu itse arvioida tiedon relevanssi ja tiedon soveltaminen on ulkoa opettelua tärkeämpää.

 

Koulutuksen on vastattava näihin muutoksiin ja valmistettava nuoria ottamaan tiedollista vastuuta myös tulevassa työelämässä, jossa tarvitaan enemmän oma-aloitteisuutta kuin ohjeiden noudattamista.

 

Epäilemättä koulutusjärjestelmämme siihen myös pystyy, kunhan kehitämme oppimista, opettamista ja oppimisympäristöjä vastaamaan näihin haasteisiin. Toivottavasti valtiovalta ymmärtää, että siihen tarvitaan riittävät ja oikein kohdennetut resurssit.

 

 


 

nimi: Jukka Mönkkönen

titteli: rehtori

organisaatio: Itä-Suomen yliopisto

 

Siirry kirjoittajan profiiliin »


Arkisto