Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset ja tiedotteet

Uutiset ja tiedotteet

Yliopistojen vaikuttavuus ja laatu paranevat kansainvälisyyden ja avoimuuden avulla


31.07.2018

Kansainvälisyys ja avoin tiede, tutkimus ja oppiminen. Sanoja, joihin jatkuvasti törmäämme julkisessa koulutuskeskustelussa. Mutta mitä näiden termien takaa löytyy, miten ne näkyvät koulutusorganisaatioiden arjessa ja miksi ne ovat niin tärkeitä? Haimme vastauksia Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kolalta.

 

-          Tutkimukseen ja korkeimpaan koulutukseen tehtävät panostukset ovat pitkäaikaisia ja korkeatuottoisia investointeja Suomen – ja maailman – parempaan tulevaisuuteen. Koulutuksen kustannukset eivät ole mitään verrattuna tietämättömyyden kustannuksiin, Kola kiteyttää.

 

Aitoja innovaatioita ei synny ilman laadukasta tutkimusta. Matkimalla muita ei pitkälle pötkitä. Avoin tiede, tutkimus ja data luovat laatua ja suurta vaikuttavuutta ja ne edellyttävät sekä kotimaista että globaalia yhteistyötä.

 

-          Avoin tiede, tutkimus ja data ovat avainasemassa vaikuttavuudessa, kuten yliopiston ilmakehätutkijat ovat akateemikko Markku Kulmalan johdolla osoittaneet, Kola toteaa.

 

Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen malleista puuttuu riittävä havaintomateriaali. Juupajoen Hyytiälässä sijaitsee Helsingin yliopiston ekosysteemin ja ilmakehän vuorovaikutuksia mittaava tutkimusasema, joka kerää laajasti tutkimuksen tarvitsemaa dataa. Asema on maailman paras lajissaan. Seuraava tavoite on pystyttää globaalisti jopa 1000 samanlaista asemaa ja ryhtyä tuottamaan monipuolista mittausta ja riittävän pitkäaikaista mittausdataa ympäri maailman.

 

 

Entä sitten kansainvälistyminen, toimiminen globaalissa maailmassa, monikulttuurisissa yhteisöissä?

 

-          Vain vahva ja kilpailukykyinen tutkimus tuo huippuosaajia Suomeen. Tämä koskee niin opiskelijoita kuin tutkijoita. Laatu ratkaisee kansainvälisessä kilpailussa, toteaa Kola.

 

Kansainvälistyminen on keino parantaa tutkimuksen ja opetuksen laatua. Diversiteetti, luovuus ja innovatiivisuus kaikissa muodoissaan ovat kriittisen tärkeitä tekijöitä yhteiskuntiemme tulevaisuudelle.

 

-          Keskinäinen kisailu kotimaisista niukoista resursseista ei kasvata kakkua, mutta kansainvälisen tutkimusrahoituksen saaminen kasvattaa ja kaikki hyötyvät, Kola sanoo.

 

Suomen onkin Kolan mukaan rohkeasti panostettava tulevaan syksyn 2019 EU-puheenjohtajuuskauteensa ja painotettava etenkin osaamisen ja sivistyksen sekä tieteen ja tutkimuksen ja niistä kumpuavien aitojen innovaatioiden merkitystä.

 

Samalla EU:n tutkimusohjelmia ja etenkin European Research Council (ERC)-rahoitusta, on osattava ja kyettävä hyödyntämään paremmin.

 

-          Helsingin yliopisto on pärjännyt varsin hyvin ERC-rahoituskilpailussa, ja rahoitus on jakautunut monelle eri tutkimusalalle, mikä osoittaa, että meillä tehdään huippututkimusta laajalla rintamalla, kertoo rehtori Kola.

 

 

Opetus ja oppiminen ovat yhtä tärkeää kuin tiede ja tutkimus

 

Yliopistojen suurinta vaikuttavuutta ovat vastavalmistuneet nuoret asiantuntijat, jotka muuttavat maatamme ja maailmaa paremmaksi paikaksi elää.

 

-          Emme olisi yliopisto, jos vain tutkisimme. Opiskelijat tekevät yliopiston, korostaa Kola.

 

Laadukas tutkimus luo pohjan erinomaiselle opetukselle. Mutta se ei tapahdu itsestään. Opetusta on kehitettävä jatkuvasti ja pidettävä se ajanmukaisena. Opetukselle on myös annettava vähintään sama arvo kuin tutkimukselle.

 

-          Muutoin menetämme ison osan yhteiskunnallista vaikuttavuuttamme, sanoo Kola.

 

Opetusympäristö on muuttunut paljon. Opiskelijayhteisö yliopistossa on hyvin kansainvälinen ja opetus perustuu nykyään yhä monitieteisempään tutkimukseen.

 

-          Opetus on keskeinen osa akateemista osaamista. Haluamme panostaa jatkossakin vahvasti oppimisen kehittämiseen ja annamme arvon opettajillemme. Periaatteenamme on, että jokainen yliopiston opettaja on tutkija ja jokainen tutkija opettaa, Kola kertoo.

 

 

Kuinka koulutus- ja tutkimusinvestoinnit saadaan takaisin kasvu-uralle?

 

Koulutuksen ja tutkimuksen julkista rahoitusta on 2010-luvulla leikattu kovalla kädellä. Hannu Vartiaisen ja Allan Seurin Talouspolitiikan arviointineuvostolle tekemien laskelmien mukaan yliopistojen rahoitus on merkittävästi supistunut. Erityisesti yliopistojen perusrahoitus on laskussa.

 

-          Vahvasti yliopistojen kansainvälisyyttä painottavat tavoitteemme tarvitsevat tuekseen tieteen ja tutkimuksen arvon ymmärtävän kotikentän. Vientiteollisuudessa ymmärretään, että kun rakennetaan vahvoja vientituotteita, kotimarkkinoiden täytyy olla kunnossa. Tämä pätee myös tieteeseen ja tutkimukseen sekä koulutukseen laajemmin, Kola pohtii.

 

Yliopistot itse korostavat perusrahoituksen merkitystä perustutkimuksen rahoittajana: perusrahoitus on ennustettavaa ja takaa pitkäjänteisen työn jatkuvuuden. Innovaatioita ei voi lähteä luomaan tyhjästä, vaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen mahdollistaa nimenomaan vahva perustutkimus.

 

-          Kuitenkin huippututkimusta ja siitä johdettavia kaupallisia sovelluksia syntyy luottamalla vapaaseen tieteelliseen tutkimukseen, jossa tutkija on keskiössä tutkimushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa, Kola toteaa.

 

Euroopan tason vertailussa ainakin Ruotsi, Hollanti ja Saksa ovat tehneet isot panostukset yliopistoihin.

 

-          Yliopistojen ja rehtoreiden pitää avata keskustelu päättäjien kanssa heti. Viestimme on: koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen, painottaa Kola.

 

Suomessa pitää tehdä konkreettisia toimia, jotta yllä kuvattu heikentyvien resurssien kautta tapahtuva osaamistason lasku saadaan kurottua umpeen.

 

-          Meillä on kansakuntana takanamme satoja vuosia koulutukseen ja osaamiseen panostamista. Se on suomalaisen menestystarinan ytimessä, Kola korostaa.

 

Myös tuleva menestyksemme yhä kansainvälistyvässä maailmassa on riippuvainen tieteen, tutkimuksen, osaamisen ja kouluttautumisen arvostamisesta. Laatu ratkaisee.

Yliopistojen tehtävä on muuttaa maatamme ja maailmaa paremmaksi paikaksi elää.

 

-          Yliopistojen tulee olla edelläkävijöitä, ei perässähiihtäjiä! Yliopistojen tulee olla rohkeita, ei pelkureita, tiivistää rehtori Kola.


Takaisin uutisiin ja tiedotteisiin