Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset ja tiedotteet

Uutiset ja tiedotteet

Yksityinen muoto toimii koulutuksessa


14.06.2016

Suuri osa suomalaisista on tuskin koskaan tullut miettineeksi, mikä taho kodin lähellä olevan ammatillisen oppilaitoksen tai lukion toiminnan järjestää. Jos asiaa kysyttäisiin, vastaus olisi todennäköisesti kunta tai valtio. Usein vastaus pitää kunnan osalta paikkansa, mutta ei aina. Esimerkiksi yli 60 % ammatillisista oppilaitoksista on yksityisen koulutuksen järjestäjän ylläpitämiä.

 

Yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä puhutaan tällä hetkellä paljon, usein epätäsmällisesti. Ajoittain kiivaassakin keskustelussa unohtuu, että suuri osa suomalaisen yhteiskunnan toiminnoista on nykyään yksityisessä toimintamuodossa yhdistyksinä, osakeyhtiöinä tai säätiöinä. Suomessa yksityisessä muodossa toimii niin urheiluseuroja kuin yrityksiä, puolueita, taloyhtiöitä jne. Toimintaa, joka on lähellä ihmisten arkea.

 

Mitä yksityinen koulutuksen järjestäjä sitten tarkoittaa? Usein keskustelussa jylläävät ennakkokäsitykset ja mielikuvat, jotka perustuvat muiden maiden käytäntöihin. Suomalaisessa järjestelmässä toimijat ovat säätiöitä, osakeyhtiöitä ja yhdistyksiä. Niillä on valtion lupa järjestää koulutusta, joka on osa suomalaista virallista koulutusjärjestelmää. Yksityisessä muodossa toimivia oppilaitoksia on kaikilla koulutusasteilla mm. peruskouluja, lukioita, ammattikouluja, kansanopistoja, kesäyliopistoja  ja urheiluopistoja.  Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä kaikki ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia.

 

Yksityisten oppilaitosten syntyhistoria on moninainen. Niitä on perustettu niin 1800-luvulla kuin 2000 –luvulla. Jotkut perustuvat kansalaisaktivismiin, yksityisten ihmisten toimeliaisuuteen ja haluun puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Esimerkiksi vanhimmat suomenkieliset yhteiskoulut juontavat juurensa tyttöjen oikeudesta tasavertaiseen koulutukseen. Osa yksityisistä oppilaitoksista on syntynyt elinkeinoelämän tarpeista saada osaavaa työvoimaa.  Niin on syntynyt eri toimialojen oppilaitoksia, mm. kaupan alalle ja ravintola-alalle. Näissä oppilaitoksissa työelämä on perusta, jolle koko koulutus rakentuu.  Myös lainsäädäntö on muuttanut tilanteita, ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen on tästä tuore esimerkki.  Nykyään Suomessa toimii yli 300 itsenäistä korkeakoulua ja yksityistä oppilaitosta.

 

Säätiön, osakeyhtiön tai yhdistyksen ylläpitämä oppilaitos noudattaa Suomessa samaa opetuslainsäädäntöä ja opetussuunnitelman perusteita kuin julkiset toimijat. Oleellista on tietää, että yksityinen koulutuksen järjestäjä ei tarkoita bisnestä eikä voiton jakaminen omistajille ole mahdollista. Tämä erottaa Suomen esimerkiksi Ruotsin Friskola-järjestelmästä.

 

Yhteiskunnalle keskeinen hyöty yksityisessä muodossa toimivista oppilaitoksista liittyy julkisen rahan käyttöön. Kun julkinen raha maksetaan valtiolta suoraan yksityiselle järjestäjälle, on veroeuro käytännössä korvamerkitty juuri sen tehtävän hoitamiseen, johon yhteiskunta on sen päättänyt osoittaa. Tässä tapauksessa opetukseen ja koulutukseen.

 

Yksityisten on tultava toimeen sillä julkisella rahoituksella, joka koulutustehtävän hoitamiseen annetaan. Ne eivät voi elää yli tulojensa eikä niillä ole verotusoikeutta. Niiden tulee olla aidosti ketteriä, miettiä strategiansa kuntoon ja toimia yritysmäisesti olematta kuitenkaan sellainen.

 

Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus vähentyy tällä hallituskaudella 750 miljoonaa euroa. Säästöt ovat rankkoja, mutta katse on suunnattava tulevaan. Tulevaisuuden tapa järjestää koulutusta tulee olla kevyt, joustava ja virtaviivainen, vaikka se on valtakunnan tasolla säädeltyä. Oppilaitoksista vastaavat säätiöt, osakeyhtiöt tai yhdistykset. Valtion rahoitus maksetaan järjestäjille suoraan ilman välikäsiä. Rahoitus olisi siten korvamerkittyä ja järjestäjien toiminta vertailtavissa eri näkökulmista. Luvanvaraisella koulutuksella ei voisi jatkossakaan tehdä bisnestä ja opiskelijan oikeus hakeutua haluamaansa oppilaitokseen säilyisi ennallaan.

 

Ammatillisen koulutuksen reformi on työn alla. Siinä ja lukiokoulutuksessa tulisi ottaa kertaheitolla loikka yksityiseen järjestäjämalliin. Vuosikymmenten kokemus osoittaa, että se toimii.

 

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debattina 13.6.2016

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/yksityinen-muoto-toimii-koulutuksessa/dz6JRGTT

 

Minna-Marika Lindström

Johtaja, Sivistystyönantajat

 


Takaisin uutisiin ja tiedotteisiin