Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset ja tiedotteet

Uutiset ja tiedotteet

Palkansaajajärjestöt luovat neuvotteluista vääriä mielikuvia


09.02.2018

Yliopistojen työehtosopimusneuvotteluita on leimannut palkansaajapuolen tarve neuvottelujen sisällön tarkkaan raportointiin julkisuudessa. Keskeneräisten asioiden raportointi vaarantaa neuvottelurauhan ja synnyttää helposti vääriä mielikuvia. Koska palkansaajajärjestöjen tiedottaminen ei ole vastannut todellisuutta, haluamme työnantajajärjestönä korjata esitettyjä väitteitä.

 

Palkankorotusten tasoa mitoitettaessa on huomioitu niin henkilöstö kuin yliopistojen talous

 

Palkansaajajärjestöt ovat kuvanneet työnantajan tekemää palkankorotustarjousta vain murto-osaksi teollisuusalan avausta noudattavasta linjasta. Tämä antaa tarjouksesta täysin väärän kuvan. Työnantajan neuvottelupöydässä 7.2. antama tarjous oli varsin lähellä teollisuusalan avauksen linjaa. Tarjous oli tarkkaan harkittu ja sitä peilattiin yliopistojen taloudelliseen tilanteeseen.

 

Yliopistoissa on jouduttu rahoitusleikkausten johdosta toteuttamaan mittavia sopeuttamistoimia viimeisten vuosien aikana. Varsinaisen toiminnan tulos on ollut lähes kaikissa yliopistoissa alijäämäinen vuonna 2016 ja samanlaiset luvut ovat vuoden 2018 budjettien osalta.

 

Palkankorotusten tasoa mitoitettaessa on huomioitu niin henkilöstö kuin yliopistojen talous. Teollisuudessa henkilöstörakenne on täysin erilainen kuin yliopistoissa. Yliopistoissa henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista on 60-70 %, kun se teollisuudessa on n. 20-30 % luokkaa. Jo yksistään tämä fakta luo yliopistojen osalta teollisuuden korotustason liian korkeaksi. Työnantajajärjestö on palkansaajapuolelle esitetyllä korotustasolla pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että yliopistot eivät joutuisi uusiin sopeuttamistoimiin.

 

Työnantaja arvostaa työntekijöitään. Yliopistojen osalta henkilöstö on yliopistojen toiminnan kulmakivi ja siitä halutaan pitää hyvää huolta. Vaikka halua olisi suuriin korotuksiin, pakottavat talouden realiteetit huomioimaan palkan korotuksista ja työehtosopimusten kehittämisestä aiheutuvat kustannusvaikutukset. Työnantajan syyttäminen työntekijöitä väheksyvästä asenteesta on vailla perusteita.

 

Palkkausjärjestelmän kehittäminen ei tuo mukanaan erilaisia palkkausjärjestelmiä

 

Toinen keskeinen virheellisesti viestitty asia on palkkausjärjestelmän uudistaminen. Uudistamisen keskiössä on kahden vuoden välein toteutettavista arviointikierroksista luopuminen sekä nykyisen henkilökohtaisen palkanosan arviointitasojen vähentäminen.

 

Nykyinen esitys on muokkaantunut, kun työnantaja on neuvotteluiden kuluessa antanut lukuisia uusia esityksiä, joissa on huomioitu palkansaajien palkkausjärjestelmään esittämiä toiveita. Esillä olleita palkansaajapuolen esittämiä muutoksia ovat mm. henkilökohtaisen palkanosan 0-tasosta luopuminen sekä maksimitason nostaminen 50 prosenttiin. Palkkausjärjestelmä pitäisi muutosten jälkeenkin edelleen sisällään merkittäviä ohjaavia elementtejä, eikä kaavaillut muutokset toisi mukanaan palkansaajapuolen väittämää 14 erilaista palkkausjärjestelmää.

 

Nyt neuvotteluosapuolten tulee yhteisesti pyrkiä turvaamaan työpaikkojen säilyminen ja työsuhteen ehtojen kehittäminen. Ratkaisuissa tulee huomioida, että työehtosopimusten sisällöllinen kehittäminen ja palkankorotusten taso on kokonaisuus. Virheellinen viestintä ei edistä neuvotteluja, eikä ole kenenkään edunmukaista.

 

Lisätietoja:

Anne Somer p. 050 345 2134

Työmarkkinajohtaja, Sivistystyönantajat

 

 

 

 


Takaisin uutisiin ja tiedotteisiin