Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset ja tiedotteet

Uutiset ja tiedotteet

Koulutuksen rakenteissa on tiivistämisen varaa


21.03.2016

Koulutuksesta, tutkimuksesta ja osaamisesta on harvoin puhuttu niin paljon kuin nyt puhutaan. Paljon puhujia tarkoittaa vaihtelevaa tilannekuvaa ja useita intressejä. Mistä tulee objektiivinen tieto suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen tilasta? Ei varmaan mistään yksittäisestä lähteestä.

 

Keskustelulle toivottavaa olisi rakentavuus ja eteenpäin katsominen. Unohdamme helposti ne lukuisat asiat, mitkä ovat hyvin tai joita paraikaa parannetaan. Huomiotta saattavat jäädä myös opetus- ja tutkimusalalla toimivat ihmiset, jotka tekevät työtään sitoutuneesti.

 

Suomalaisen koulutusjärjestelmän muutoksen keskellä onkin muistettava, että koulutuksen järjestäjät ovat myös työnantajia ja siten riippuvaisia henkilöstöstään ja työmarkkinoiden dynamiikasta. Resurssit niukkenevat, maailma globalisoituu ja digitalisoituu. Tämä kaikki haastaa myös henkilöstön ja työmarkkinat muutokseen. Toiminnan kehittäminen vaatii osaamisten uudistamista sekä resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä. Vastuulliset kilpailukykyä lisäävät työmarkkinaratkaisut ovat myös koulutussektorin kohdalla avainasemassa.

 

Koulutusjärjestelmän rakenteita on arvosteltu tehottomuudesta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ne toimet, joita on jo tehty toiminnan kehittämiseksi. Hihat on kääritty ja toimet toiminnan tehostamiseksi, vahvuuksien kirkastamiseksi sekä laadun parantamiseksi ovat käynnissä. Tähän tarvitaan nyt periaatteellista ja poliittista tukea, joka sallii kokeilukulttuurin.

 

Paljon puhutaan korkeakoulujen lukumäärästä. Ammatillisen koulutuksen reformin edetessä myös toisen asteen koulutuksen järjestäjien määrä noussee keskusteluun. Koulutuksen rakenteissa on kiistatta tiivistämisen paikka. Toimissa on nähtävä metsä puilta ja päätösten on perustuttava vaikuttavuuteen. On arvioitava, kuinka saadaan kestäviä kustannusvaikutuksia ja samalla parempaa laatua ja vaikuttavuutta. Myös oikea tilannekuva on tärkeä. Esimerkiksi koko korkeakoulujärjestelmää mittaavassa Universitas 21 -selvityksessä Suomi on 50 maan joukossa neljännellä sijalla. Ei huono, mutta aina voi parantaa.

 

On selvää, että kehittämisessä ei kannata etsiä koko maan kattavaa patenttiratkaisua. Koulutusjärjestelmän riittävä yhdenmukaisuus varmistaen eri alueilla voidaan hakea erilaisia malleja. Myös korkeakoulutuksen duaalimallia on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti. Yhdistymisten rinnalla myös toiminnalliset ratkaisut tuovat uutta yhteistyötä ja tuloksellisuutta koulutuskenttään.

 

Korkeakoulutuksen osalta keskustellaan vaikuttavuuden mittaamisesta, mutta pelkkä mittaaminen ei riitä. Tutkimukselta ja koulutukselta vaaditaan osaamisen ja sivistyksen lisäksi innovaatioita, jotka synnyttävät uusia kaupallisia tuotteita ja palvelurakenteita. Vaikka Suomen osaaminen ja teknologia ovat edelleen korkealla tasolla, niiden muuttuminen tuottavaksi toiminnaksi on osoittautunut vaikeaksi. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tiiviimmän yhteistyön kautta kykenemme hyödyntämään laadukkaan tutkimuksen taloutemme elvyttämisessä ja tulevaisuuden rakentamisessa.

 

Yhteistyö vaatii uusia muotoja ja alustoja, joissa eri toimijoiden osaamisten kohtaaminen voi tapahtua. Sellainen voi olla esim. yhteiskehittämisen (co-creation) malli, joka mahdollistaa tehokkaan kehittämis- ja kokeilutoiminnan korkeakoulujen, yritysten ja julkisen hallinnon toimijoiden kesken. Yhteiskehittämisessä ei ole kyse perinteisestä korkeakoulu–yritys-yhteistyöstä vaan aivan uudesta toimintamallista, jossa ongelman määrittely on yhteinen ja työ kehittyy yhteisessä dialogissa. Lähtökohtana ei ole yrityksen ongelma, jota tutkijat lähtevät ratkaisemaan tai valmis tutkimustulos, jota yritykset lähtevät tuotteistamaan. Kyse on toiminnasta, jossa yhdistetään laajapohjaisesti osaamista, hyödynnetään globalisaation ja digitalisaation synnyttämiä mahdollisuuksia ja synnytetään näin uudenlaista toimintakulttuuria yritysten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken.

 

Muutos pitää sisällään mahdollisuuden. Rohkeasti ja innovatiivisesti rakenteita sekä toimintatapoja uudistaen ja vastuullisesti sopien takaamme yhteistyössä suomalaisen osaamisen ainutlaatuisuuden myös tulevaisuudessa.

 

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 21.3.2016

 

Jukka Mönkkönen

Hallituksen puheenjohtaja, Sivistystyönantajat

Rehtori, Itä-Suomen yliopisto

 

Teemu Hassinen

Toimitusjohtaja, Sivistystyönantajat


Takaisin uutisiin ja tiedotteisiin